Suosittelen lataamaan artikkelin omalle koneelle.

Web-laatuisen artikkelin (pdf) voi ladata täältä (300kB).

jos mielii tulostaa artikkelin tai haluaa katsoa kuvat parempilaatuisina, niin lataa tämä pdf (11MB).

Elselle kiitos oikolukemisesta!

Kaikki kuvat ovat enemmän dokumentoivia muotokuvien sijaan. En missään vaiheessa neuvonut tai käskenyt heitä poseeraamaan tietyllä tapaa. Kun he asettuivat kameran eteen, minä ainoastaan odotin ja otin yhden kuvan jonka jälkeen he miettivät jo seuraavaa tärkeää kuvattavaa kohdetta.

Kuuban positiiviset puolet

Olisi väärin listata pelkkiä negatiivisia asioita Kuubasta. Vaikka täällä onkin suuria ongelmia, kalpenevat ne monille haasteille joita muualla maailmassa esiintyy. Täällä ihmiset eivät kuole nälkään. Ruokaa ei ole ehkä yllin kyllin, mutta sitä on tarpeeksi selviytymiseen.

Maan johto on ottanut todella tiukan asenteen ihmisten vapauteen ja suuri osa ihmisistä pidetään kurissa porkkanan sijaan kepillä. Tätä yritetään ilmeisesti perustella sillä etteivät ihmiset aina tiedä mikä on parhaaksi heille. Toisaalta harva maa planeetallamme uskoo rankaisemisen sijaan sopeuttamiseen. Pohjoismaat ovat selvä poikkeus tässä suhteessa moniin muihin maihin verrattuna.

Kuubassa on poliittisia vankeja ja kuolemanrangaistuskin löytyy lakikirjasta. Kuubassa ei kuitenkaan teloiteta ihmisiä, kuten monissa muissa maissa. Ilmainen terveydenhuolto ja koulutus ovat asioita, joita jokainen kuubalainen arvostaa. Täällä opetuksen avulla ihmisiä yritetään saada ajattelemaan, että raha ei ole se kaikkein tärkein asia. Muualla maailmassa mediakoneisto yrittää opettaa päinvastaisesta. Yksilöllisyyden sijaan Kuubassa korostetaan yhteisöllisyyttä.

Kuubassa pyritään kierrätetämään mahdollisimman tehokkaasti. Laki määrää maataloutta kasvattamaan kaiken orgaanisesti. Muualla maailmassa suuntaus on jälleen päinvastainen. Lannoitteet, torjunta-aineet ja siemenet omistavat yritykset yrittävät pakottaa kaikki maanviljelijät pois luonnonmukaisesta viljelyksestä. Kuubassa siemeniä ei patentoida tai geenimanipuloida.

FIdel etunenässä vastustaa monia muutoksia, joita maailmassa on tapahtunut. Internetin lähes täydellinen kieltäminen on niistä yksi ajankohtaisimmista ja omasta mielestäni idioottimaisin. Hänen johtamistyylinsä ei ole kuitenkaan täysin sellainen, joihin muualla maailmassa ollaan totuttu kun puhutaan diktaattoreista. Hän on myöntänyt tehneensä huonoja päätöksiä ja muuttanut mielipiteitään. Päätösten pyörtämiset eivät ole aina olleet monien mielestä oikeita. Hän ei ole koskaan ottanut kuitenkaan Paavin, Bushin tai Mugaben tyylistä asennetta, jossa sanoja ei pyörretä. Se on harvinainen piirre maan johtajassa missä tahansa maassa.

Kuuba on lähes täydellinen vastaisku kaikelle sille mitä kapitalistisessa maailmassa sen ympärillä tapahtuu. Kun kaikki muu ympärillä muuttaa, Kuuba säilyy ja sinnittelee. Kyseessä on sitkeä kansa, joka on ollut enemmän tai vähemmän huomion keskipisteenä viimeiset 500 vuotta.

Moni toki toivoo kehitystä Kuubassa. Kehitystä voi kuitenkin olla monenlaista ja on liian yksiselitteistä olettaa, että ainut oikea kehitys Kuuballe on rajojen avaaminen ja länsimäisen elämäntyylin välitön omaksuminen. Voimmeko länsimaissa muka kirkkain silmin väittää, etteikö jossain kohtaa matkan varrella olisi voinut tehdä jotain hiukan toisella tapaa?

Kehittyminen voi tarkoittaa yksinkertaisesti elämänlaadun paranemista, selviytymistä ja sitä että ihmisiä arvostetaan tasavertaisina. Kun kehitys jonain päivänä tulevaisuudessa rantautuu Kuubaan, sillä on mahdollisuus yhdistää kahden eri maailman positiiviset puolet. Kuubalaisilla ei ole veressä lännessä sukupolvelta toiselle periytynyt valtava materialismin tarve. Ihmiset ovat tottuneet tulemaan toimeen vähällä ja he tietävät että se on mahdollista.

Tulin osittain Kuubaan siksi, että halusin kokea ja nähdä minkälainen tämä saari on, ennen kuin Fidel Castro kuolee. Lähdin siitä oletuksesta, että kapitalismi tulee pilkkomaan tämän maan palasiksi, jonka jälkeen ulkomaalaiset ostavat kaiken. Haluan kuitenkin muuttaa mielipiteeni ja uskon siihen, että Kuuballa on loistava mahdollisuus luoda jotain uutta. Maan hallituksen täytyy vain vihdoin alkaa luottamaan kansalaisiinsa ja siihen, että he tietävät mikä on parhaaksi heille. Tulevaisuudessa Kuuba voi toimia esimerkkivaltiona länsimaille, jotka arvostavat vuosi vuodelta enemmän kestävää kehitystä, palvelusektoria ja turismia, sekä orgaanista luomuviljelyä. Ainut ohjeeni Kuuban päättäjille on: Tarjotkaa nyt ihmeessä ilmainen tai halpa internet kaikille kansalaisille. Kenelläkään ei pitäisi olla 2000-luvulla oikeutta rajoittaa tarjolla olevaa informaatiota. Jos kuubalaiset oikeasti halutaan tuoda mukaan nykyaikaan, en keksi mitään parempaa ja nopeampaa tapaa tehdä tämä kuin internetin välityksellä.

Madventures vs. Idiotwon

Tuli katsottua pitkästä aikaa Madventuresin Kuuba-jakso. Oli jotenkin hauska katsoa se näin jälkikäteen. On jännä miten erilaiselta jokin maa voi näyttää eri ihmisten silmistä. Tosin minun on mahdotonta tietää kuvastaako Madventures sitä mitä Riku ja Tunna oikeasti ajattelevat. Osa juonnoista vaikutti siltä kuin ne olisi kirjoitettu ennen kuin oltiin edes tultu maahan.

Esille tuotiin toki ne tavalliset positiiviset asiat, kuten lukutaito, ilmainen koulutus ja ihmisistä huolehtiminen. Sanallakaan ei kuitenkaan mainittu kaikkialla ympäröiviä huijareita ja ihmisiä jotka pyytävät rahaa, tai sitä kuinka monien mielestä he elävät diktatuurissa. Valtio pitää huolen ihmisistään, mutta omasta mielestäni Rikun mainitsema ihmisistä löytyvä solidaarisuus on ajoittain työn ja tuskan takana. En nyt lähde sen enempää analysoimaan heidän versiotaan Kuubasta.

Maan jotenkin jo tuntien ei voi kuin hymyillä joillekin jutuille, joita he tekivät ja esittelivät jaksossa. Nyt ymmärtää, että hyvät televisio-ohjelmat tarvitsevat taitavan editoijan ja Kuuban tapauksessa rahaa, jolla voidaan kuvata tiettyjä ihmisiä. Ei tietenkään sovi unohtaa Rikun verbaalisia taitoja. Olen lähes vakuuttunut, että valtaosa jaksossa esiintyneistä ihmisistä sai hyvän korvauksen osastaan. Kun ihminen saa rahaa tehdäkseen jotain, kertooko hän totuuden vai sen mitä katsoja haluaa kuulla?

Jos vertaa minun ja Madventuresin versiota Kuubasta saattaa olla melko hämillään. Ehkä totuus on jossain näiden kahden version välimaastossa. Jokainen tehkööt päätöksen vierailtuaan itse Kuubassa. Tosin molempien tahojen (Idiotwon&Madventures) ajatusmaailma kallistuu vasemmalle. Toisaalta minun ei tarvitse miettiä kohderyhmääni, koska se koostuu todella sekalaisesta sakista, enkä tienaa blogillani penniäkään. En lähde kuitenkaan syyttelemään Madventuresia totuuden vääristelemisestä, sillä he vain kertoivat sen mitä he kokivat Kuubassa ollessaan.

Jos jonain päivänä raportoin jonkun virallisen median kautta, te lukijat voitte lähteä siitä oletuksesta, etten enää kerro pelkästään sitä mitä ajattelen. Niin ja kun jälkikäteen mietin videopäiväkirjani avauskommenttia “Jos joku tulee etsimään Kuubaan solidaarisuutta, niin tulee luultavasti pettymään.” niin tajusin, että olin saanut tuon idean solidaarisuudesta katsellessani Madventuresia. Olen edelleen Madventures fani!

Katso Madventuresin Kuuba-jakso netissä:
http://www.youtube.com/watch?v=Phz_-4Cm_NE&NR=1

Better quality photos

Suosittelen käymään kurssin sivuilla http://www.truthworkshopblog.org/ vielä katsomassa kuvia ja videoita. Sivuille tulee viikon aikana vielä varmasti lisää sisältöä, joten useampi visiitti ei varmasti ole pahitteeksi.
Organisaatio järjestää tulevaisuudessa lisää vastaavia kursseja ympäri maailmaa joten kandee käydä tsekkaamassa, joska joku osuisi lähelle sinua. Seuraava kohde heillä saattaa olla Ecuador ja jos olen lähettyvillä, niin varmasti menen.
http://www.truthwithacamera.org/#

Minulta näyttelyyn valittiin nämä kolme kuvaa. Laitan lisää kurssin kuvia nettiin kunhan ennätän. Nyt edessä on tiukka kahden viikon rypistys ennen kuin koulu loppuu. Sen jälkeen en tiedä mitä teen. Ehdotuksia otetaan vastaan.

Huomenna on aamulla vielä muutamat luennot ja iltapäivällä avataan näyttely johon toivon mukaan tulee paljon vieraita.

Kurssi oli todella antoisa ja tuli opittua uusia asioita ja luotua uusia kontakteja. Pääasiassa koko porukka oli todella mukavaa ja keskivertoa fiksumpaa jengiä. Tämän sanottua, jotenkin pieni pettymys oli joidenkin ylimielinen käyttäytyminen ja suhtautuminen vieraaseen kulttuuriin. Ne on ne pienet asiat kuten röökin tumppaaminen lattialle ja tarjoilijan komentelu, joista meitsi ei vaan diggaa.

Kurssit vetäjät oli todella mukavaa sakkia, mutta jotenkin oli havaitsevinani pientä kotiinpäin vetämistä valokuvakritiikeissä ja palautteen antamisessa. Tänään minulla oli vika kritiikki ja ensin 1,5 tuntia kuunneltuani toiselle annettua palautetta, oma puolen tunnin kritiikki tuntui hiukan väkinäiseltä. Eri valokuvaajiin tutustuminen ja nettisivujen selailu ei minusta vain täyttänyt odotuksia. Noh, syitä saattoi olla monia. Ohjaajan edellisen illan dokailu, pitkät työpäivät, viikko Meksikossa neljän seinän sisässä, 10 kertaa halvempi kurssimaksu kuin jenkeillä tai ihan vaan pärstäkerroin, saattoi vaikuttaa hiukan laimeampaan keskusteluun. Vaikea sanoa, eikä loppujen lopuksi häiritse minua niin hirveästi.

Katseltuani muiden kuvia voin olla ihan tyytyväinen. Minulla opintoja on takana 4kk ja muilla useita vuosia. Täytyy vaan jatkaa omaa kehityskaarta samaa tahtia ja toi sakki jää kyllä taakse parissa vuodessa :P

Niin ja sain omasta mielestäni oudon neuvon taitojeni kehittämiseen. Täytyy kuulemma tutkia muiden töitä ja yrittää kopioida niitä kunnes on yhtä taitava. Yritin ehdottaa, että mitä jos vain kuvaa ihan perhanasti, mutta se ei kuulemma riitä vaan pitää olla joku joka antaa kritiikkiä matkan varrella. Se saattaa olla totta, mutta tuohon kopioimishommaan en lähde mukaan vaikka kuka käskisi.

Yleisarvosanaksi kurssille antaisinkin hyvän. Liian tiukka aikataulutus, muita selvästi vaikeampi kuvausaihe ja liika virastoissa istuminen kuvaamisen sijaan jättivät hiukan jossittelun varaa (kun siis vertaan viikon tapahtumia muihin). Itselle anna arvosanan tyydyttävä. Tein minkä pystyin ja voin vain todeta, kuvattuani neljä päivää lapsia eri luokkahuoneissa, että minun taitoni eivät riitä siihen hommaan. Hiton hauskaa kuitenkin oli.

Kirjoitin tämän tekstin suomeksi, koska sain käsityksen, että rehellisyys ei välttämättä uppoaisi blogiini eksyvälle satunnaiselle jenkkivalokuvajaalle.