Eka myrkyllinen hämähäkki

(kuva: http://biology.clc.uc.edu)

Näin ekan Mustan Lesken äsken tuossa katolla. Kaikki varmasti muistavat elokuvan Araknofobia. Siinä Etelä-Amerikasta postin mukana kulkeutunut äärimmäisen myrkyllinen hämähäkki harrasti hävyöntä eri lajien välistä vaakamamboa viattoman ja vaarattoman yhdysvaltalaishämähäkin kanssa. Lopputuloksen kaikki tietävät. Epidemian lailla leviävä myrkkyhämppy tappaa hetkessä kaiken tielleen tulevan.

Niin, tämä näkemäni myrkyhämähäkki ei millään tavoin vastaa tuota kuvaa supervaarallisesta hämähäkistä. Musta Leski ei myöskään ole niin iso kuin sinä tällä hetkellä päässäsi kuvittelet. Suurin ja samalla vaarattomin, tai sanotaan mielummin vähiten myrkyllisin Musta Leski on vain 48mm pitkä. Kasvaessaan, sen myrkyn voimakkuus vähenee. Tämä vaikuttaa oikeastaan aika luonnolliselta kun sitä ajattelee. Luulen, että ajan myötä kun hämähäkki kasvaa sen myrkyn ei tarvitse enää olla niin myrkyllistä. Aikuisena hämähäkki voi käyttää avukseen myös kokoaan. Voisiko kyseessä olla myös se että vanhetessa hämähäkki ei vain käytä yhtä paljon energiaa elinvoimastaan myrkyn tuottamiseen?

Siinä se sitten makasi ylösailaisin verkossaan. Punainen piste rintapanssarissa erottui selvästi otsalamppuni valossa. Se ei ole sellainen piste joka erottuu metrien päähän, mutta 15 cm päästä sen erottaa kyllä hyvin selvästi. Niin tämä laji ei myöskään ole millään tapaa agressiivinen. Vain yllätetyksi tullessaan se saattaa puraista. Silloin pieni saattaa joskus tappaa ja isompi aiheuttaa vähintään epämukavaa kuumeilun ja kipua. Kuolettavuusprosentti on kuitenkin alhainen terveillä aikuisilla ja vastamyrkkykin on tietääkseni löydetty. Myrkky on kuitenkin joidenkin lähteiden mukaan tehokkaampaa kuin useilla cobrilla ja kalkkarokäärmeillä, joten kyseessä ei ole mikään ihan vaaraton otus.

Araknofibian muistavat kaikki, mutta kuka muistaa, että eräs hämäkki suojelee meitä aina. Tuo New Yorkissa päiviään viettelevä Hämähäkkimies kyllä saapuu apuun jos tilanne käy tukalaksi. Kattohuoneistokaupungin hämäkki pysyy siis rauhallisena niin kauan kun mikään paha ei uhkaa hänen kotikaupunkiaan tai rakasta Mary Janeaan. Harkitsin ottavani kiinni yhden muurahaisen, jotta voisin tiputtaa sen ruoaksi tuolle iltaa viettävälle yksinäiselle hämpylle. Päätin jättää sen kuitenkin jatkamaan omia puuhasteluitaan. Minun on nyt aika lähteä viereiselle torille kuuntelemaan ilmaista Jazzia. John Medeski taisi olla herran nimi. Hän soittaa yksinään ja on kotoisin New Yorkista.

(Tulossa pian: Kuvareportaasi about tziljoonasta perhosesta)